Baltic Sea Project – Unesco-tapaaminen: Vaasa-Umeå 27.-30.8.2024
Leirikouluun osallistui Helsingin kielilukiosta viisi opiskelijaa ja yksi opettaja. Junamatka Vaasaan sujui mukavasti tutustuessamme samaan junaan Saksasta ja Orivedeltä tulleiden opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Yhteensä leirikouluun osallistujia oli Suomen lisäksi Saksasta, Puolasta ja Tanskasta – kaikkiaan kymmenestä eri koulusta.
Ensimmäiset päivät vietimme Vaasan Lyseon vieraina. Osallistuimme Itämeri-filmifestivaaleille, jossa näimme kaksi dokumenttielokuvaa ja useita alustuksia Itämerestä ja erityisesti maan kohoamisesta niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Toisena aiheena oli kierrätys. Osa opiskelijoista osallistui myös eri puolilta Itämerta tuotujen vesinäytteiden analysointiin.
Koulun lisäksi vierailimme Vaasassa Pohjanmaa-museossa sekä teimme retken Svedjehamniin, jossa maan kohoaminen on silmin nähtävissä (ensimmäinen kuva). Osallistuimme myös Muoviton meri –kampanja keräten roskia Vaasan edustalta.
Iltaa vietimme Alskatin leirintäalueella, jossa mukavan yhdessäolon lomassa saatoimme uida vielä ajankohtaankin nähden lämpimässä Itämeressä.
Suomen puolella vierailimme alueen luonnon erikoislaatuisuudesta kertovassa näyttelyssä matkalla Svedjehamiin – samoin Ruotsin puolella Naturumissa saimme paljon tietoa muun muassa siitä, miten korkealla vesi on eri aikoina ollut.
Kahden Vaasa-päivän jälkeen matkasimme Ruotsin puolelle Uumajaan. Uudella Wasa-laivalla saimme tutustua nykyaikaiseen, sähköllä toimivan laivan konehuoneeseen. Saimme monipuolisen esittelyn energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä, uudesta matkustajalaivasta.
Ruotsin puolella matkamme jatkui korkean rannikon retkelle Skulebergetille, jonne kapusimme – osa jyrkempää, osa loivempaa reittiä. Ilman suosivat retkeläisiä koko matkan ja matkajärjestelyt onnistuivat hienosti.
Leirikoulu oli hyvin kiinnostavaa, sekä opettavaista. Saatiin lisää tietoa ja täydennyksiä jo opittuihin aiheisiin. Leirikoulu auttoi myös havainnollistamaan esimerkiksi roskan määrää meressä ja rannikoilla, kun niitä pääsi itse keräämään. Jääkauden jättämiä jälkiäkin oli hauska huomata omilla silmillä vuoria kiivetessä! – Gerda